.jpg){kind=small}
Olemme suunnitelleet kiinanharjakoiran pentuetta tälle vuodelle, pentueen emänä tulee olemaan puuterinartumme Sukansyöjän Ambrosia Dream "Iita". Iitalla on superluonne jota haluan ehdottomasti jatkaa kasvatuksessa. Rakenne on myös erinomainen ja Iita onkin käynyt monen tuomarin pöydällä arvosteltavana niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Iita on ollut mukava harrastuskaveri ja se on saanut jo useamman tittelin koristamaan nimeään. Kotona Iita nauttii oman laumansa seurasta eikä ole äänekäs, paitsi kun haluaa leikkiä niin silloin komennetaan haukulla osallistumaan. :)
Isäksi on valittu Mano Ponis Morengo, ulkomaista sukua oleva tuontiuros joka on herrasmies jo hyvässä 7 vuoden iässä. Uros on myös tähän saakka ollut terve, käynyt säännöllisesti suositelluissa terveystarkeissa sekä on PLL ja PRA-prcd puhdas vanhempien kautta kuten myös Iita on. Morelta toivon saavani tähän pentueeseen isän puolelta iloista superhyvää luonnetta sekä aitoa kiinanharjakoiran karvattomuutta. Morella on hyvä purenta sekä näyttävät korvahapsut vaikka runko onkin karvaton. Tässä yhdistelmässä Iitan takaa löytyy Mano Ponis- linjaa ja kummaltakin vanhemmalta löytyy sukutaulusta jossain vaiheessa Legends The Great Contender. Moren sukulinjat lähtevät isän puolelta amerikkalaisiin sukuihin. Kiitos Moren antamisesta jalostuskäyttöön Mirja-Leenalle!
Odotimme juoksuja alkavaksi joulukuussa. Juoksuväli on ollut noin 8 kk ja nyt kävikin niin että Iita aikaisti juoksujaan noin kuukaudella. Progetesti näytti siltä että perjantaina 15.11 olisi hepeimmät hetket ja niinpä lähdettiin reissuun urosta tapaamaan. Pariskunta tuli heti hyvin juttuun keskenään. Lemmenleikit alkoivat välittömästi heti ensi tapaamisesta ja oli selvää mitä tänne tulimme tekemään. Uros oli hyvin lempeä ensikertalaiselle Iitalle ja kaikki sujui hyvin. Iita astutettiin kahdesti peräkkäisinä päivinä 15. ja 16.11. Taisi olla aivan nappipäivät astutukselle :) Lisäksi astutusyönä taivaalla loisti superkuu, joka ei voi luvata muuta kuin hyvää. Ehkäpä pentue tulee saamaan kuu-teemaiset nimet, hmmm...
Ensimmäiset päivät astutuksen jälkeen Iita on hirveän rauhallinen, syö hyvin ja lepäilee. Vuoto on jo todella niukkaa. Ruoka maistuu normaalisti.
22.11. Viikko astutuksesta tulee yhden päivän aikana veritippoja, Iita on aluksi rauhallisempi kuin yleensä, syö hyvin. Iitalle annetaan jo Nutrolin Mom and Puppy öljylisää sekä normaalit ruuat. Ultraäänitutkimus varataan viikolle 50. Ultrassa nähdään onko pentuja tulossa ja ehkä suuntaa-antava lukumäärä.
02.12. Iita alkaa näivistelemään aamuruualla. Ruuaksi on aamuisin nappulaa, ja se ei maistunut lainkaan tänä aamuna. Ajankohta täsmää samoihin aikoihin, kun muutenkin tiineyden alkuaikana pahoinvointia voi esiintyä. Iita on normaalisti hyväsyömäinen, olisikohan tässä merkki astutuksen onnistumisesta?
Iitan ikenet ovat vaaleammat ja välillä ei ruoka maistu, vointi on kuitenkin ihan hyvä ja on oma leikkisä itsensä. Nisät hieman punoittavat.
Odottavan aika on pitkä ja onkin hyvää aikaa tehdä mm. pentuemainoksia! Tästä pentueesta tulisikin meidän C-pentue jos aakkosien mukaan mennään.
12.12. Iita tykkää eniten syödä Royal Caninin Puppy Moussea tällä hetkellä. Nappulat eivät innosta alkuunkaan. Vatsanseutu on hieman kasvanut ja tuntuu pinkeältä ja nisät punoittavat. Paino on taasen pysynyt suunnilleen samana. Tämä on näille viikoille normaalia sillä vatsa alkaa kasvaa vasta myöhemmin. Huomenna tie käy ultraan jossa selviää onko Iita tiine.
13.12. Ultrapäivä on tänään! Iitan kanssa hurautettiin kunnalliseen eläinlääkäriin Ahon vastaanotolle, sillä sieltä saatiin aika juuri näille päiville. Joulu alkaa olla lähellä niin jännättiin kuinka kiireisiä eläinlääkärit ovat tähän aikaan. Ja onhan se jännittävää nähdä onko astutus tuottanut tulosta.
Iitan ultrasi eläinlääkäri Anna Malinen ja
näytössä näyttikin heti olevan vipinää, useampia pieniä näkyi kohdunsarvissa. Meille on tulossa taas reilun kokoinen pentue! Tämä olikin paras joululahja meille. 💓
Nyt vain emolle paljon rauhaisaa odotusaikaa sekä kunhan hänelle ruoka alkaa kunnolla maistaa niin ruuan määrän nostamista. Sekä tietysti valmistautumista tulevaan pentueeseen!
22.12 Joulu lähestyy ja kovat pakkaset on ollut meillä päin. Iita ulkoilee mielellään, vatsa näyttää hieman pyöristyneen. Kaikki menee hyvin ja painoakin on tullut hieman lisää. Tänään on rvrk 38. ja pennut ovat jo kehittyneetkin varhaisiksi sikiöiksi, jopa karvapeitettään myöten. Pian on madotuksen aika, ostettiinkin jo varastoon myös matolääkettä myös pennuille annettavaksi.
25.12 Matolääkepäivä, ja pian aletaan laittelemaan pentulaa kuntoon. Nyt maha alkaa kasvaa ja nisiemn ympäriltä alkaa karva lähtemään. Tämä on ensimmäinen kerta kun meillä on emänä turkkikoira, joten jännityksellä odotetaan että kuinka pennut vaikuttavat mm. turkin kuntoon. Täytyy kiinnittää erityistä huomiota turkin hoitoon sekä suojaamiseen että näyttelytauosta ei tule turhan pitkä.
04.01. Pentulaatikko on nyt laitettu valmiiksi Iitaa varten. Iita ja pennut saavat olla rauhassa omassa huoneessaan ensimmäiset viikot. Vielä Iita ei ole halunnut viettää paljoa aikaa pentulaatikossa, mutta yöt nukkuu jo huoneessa tyytyväisenä. Vielä noin 1,5 viikkoa aikaa synnytykseen. Iita hakeutuu viereen usein ja nauttii silityksistä ja rapsutuksista. Eilen vatsaa seuratessa olin havaitsevinani pentujen liikettä! 💗
11.01 Pennut potkivat mahassa jo kovasti. Iita kuulostelee liikkeitä ja vaihtelee asentoaan. Muuten on vielä rauhallista eikä synnytyksen merkkejä vielä ole. Iita ulkoilee ja ruoka maistuu. :)
Commentaires