• Stina S-K

Näyttelykauteen valmistautuminen - kaikki tai ei mitään

Kiinanharjakoira Izma alkaa olla pian siinä iässä, että on pian aika lähteä kokeilemaan siipiä näyttelymaailmassa. Izman pään menoksi on jo useita epävirallisia näyttelyitä mietitty, joissa käymme jo pentuiässä. Nämä luovat pohjan kunnolliselle alulle, kunhan Izma 9 kk:n iässä aloittaa junnukehät.

Kunnollinen treeni alkaa jo pentuvaiheessa, heti koiranpennun kotiuduttua voidaan harjoitella perustottelevaisuutta mm. ruoka-aikoina, kun motivaatio on ylimmillään. Silloin palkkana voi toimia ruokakuppi; kun tarjotaan esimerkiksi katsekontaktia, tai istutaan nätisti, ruokakuppi annetaan eteen. Toisaalta myös seuraamisharjoitus on helppo toteuttaa, ruokapalkalla.

Olemme harjoitelleet kotioloissa kehäkäyttäytymistä, ja Izma tuntuukin olevan hyvässä kontaktissa handleriin. Izma on innokas ja iloinen, häntä heiluu. Pidimme pienet treenit kasvattajan kanssa ja hauskaa oli koirilla koko ajan. Myöskään handlerin vaihtuminen ei aiheuttanut muutosta hihnassa kulkemiseen.


Weimarimme kanssa teimme kunnollisen pohjatyön, ja silti aina välillä draivia on hieman liikaakin näyttelykehässä. Sisu on erittäin hyvin motivoitavissa ruualla, ja herkun eteen tehdään mitä vain. Vain nartut menevät ruuan yli. Tähän mennessä näyttelyissä olevat juoksevat narttukoirat ovat aiheuttaneet hihnan toisessa päässä valtavaa kiihtymystä, ja olenkin tullut siihen tulokseen että uroskoira on hyvä pitää häkissä viimeiseen asti ennen kehään astumista, muutoin keskittyminen häiriintyy liiaksi. Toisaalta niinhän sen pitää ollakin, olisin enemmän huolissani jos urokseni ei olisi kiinnostunut nartuista laisinkaan. Silloin hormonitoiminnassa olisi erittäin paljon vikaa.

Sisun kanssa on kierretty näyttelyitä paljonkin. Aluksi ei ollut tarkoitus käyttää pentua näyttelyissä kuin kerran tai pari, mutta ehkä oma luonnekin on sellainen, että se ei anna periksi. Sisu oli haastava, ja toisaalta nälkä kasvoi syödessä. Kun ensimmäinen ERI tuli, niin minä mietin että miksei vaikka toinenkin tulisi, tai enemmän. Vaikka kyseessä on käyttökoira, nykyisin tuntuu että näitä 7-ryhmän rotuja on alettu arvostamaan eri tavalla, ja useammin palkitsemaan isoissa kehissä. Käyttökoirana weimarinseisoja on kuitenkin fyysisesti hyväkuntoinen ja terve rotu, joka liikkuu vaivattomasti eikä ole liioiteltu piirteiltään. Sisu on aina ollut kyllä sata lasissa mukana kaikessa mitä tehdään. Nyt Sisu on käyttökoetta vaille Suomen muotovalio, ja olemme jo käyneet myös ulkomailla näyttelyssä.


Izman kanssa olemme kaikki tai ei mitään- periaatteella liikenteessä. Näyttelykokemus karttuu sitä mukaa kun niissä käy, meillä taidetaankin aloittaa isosti. Mitä sitä kainostelemaan. Isoissa näyttelyissä on paljon ensikertalaisia, jotka ovat tulleet sinne kuin mihin tahansa muuhun näyttelyyn. Ja jos koira osoittautuu hyväksi, myös vaiva palkitaan.


Koiraharrastus näkyy myös auton trippimittarissa, lukemattomia kilometrejä on tullut ajettua erilaisten tapahtumien takia. Rakkaudesta lajiin! Kävimme viikko sitten Urjalassa Weimarimestiksissä edustamassa Sisun kanssa itäsuomalaisia weimareita, ja trippimittari pyörähti 1000 km yhden vuorokauden aikana. Mestikset järjestettiin peltokokeina ja mukana oli myös pitkäkarvaisia weimareita omana ryhmänään. Meille ei sen kummempaa menestystä tullut, lähdimme ihan kokemuksen kannalta mukaan. Tiesimme, että vesityöpisteiden puuttuessa on liki mahdotonta päästä kärkikahinoihin. Mutta tästäkin reissusta varmaan tarinaa riittäisi oman blogikirjoituksen verran. Jahdit ja treenit pitävät meidät liikkeessä myös loppuvuonna, ja pääsemmepä vielä osallistumaan KAER- kokeisiinkin.




13 katselukertaa

Sijaitsemme

Sakkolankatu 2

80200 JOENSUU

SUOMI FINLAND

sukansyojan@gmail.com

MARKO KAREINEN

+358443568929

STINA SAXLUND-KAREINEN

+358503417829

 

Yhteydenotto

Sivuston tekstien ja kuvien kopiointi ja käyttö ilman lupaa kiellettyä.

© 2018 by Stina Saxlund-Kareinen. Proudly created with Wix.com